Hullu hatuntekijä

Tuossa aikaisemmin kesällä kyselin kummipoikamme äidiltä, mitä kummis tarvitsee / haluaa synttärilahjaksi. Äitinsä tuumasi, että joku hellelakki olisi kiva. Minä muistin heti erään kankaan varastoissani ja tuumin, että se sopisi täydellisesti ns. pappalippikseen. 

No, tavoilleni uskollisena aloin kuitenkin epäröidä taitojeni kanssa. Metsästin vaikka mistä helpompaa mallia, mutta en löytänyt muuta kuin hellehatun. Joten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää sitä niin vaikealta tuntuvaa pappalippistä. No, eihän se sitten niin kamalan vaikea ollutkaan. Itse asiassa sitä oli oikein kiva ommella. Niin kiva, että tein samalla mallilla Päivänsäteelle oman mansikkalippiksen ja toisen ystävän pojalle siililippiksen. 

Tässä niitä lippiksiä. 

Alimmassa kuvassa näkyy sitten myös hellehattu, sen ompelin erään toisen ystävän tytölle. Tämä on se sama hellehattu, jota meinasin alkaa tehdä myös kummipojalle. Kuinka ollakaan, tuo hellehattu oli huimasti haastavampi kaikkine kohdennuksineen kuin pappalippis. 

Pappalippiksen kaavat ovat kultaisella 90-luvulla ilmestyneestä lasten kaava- ja muotilehdestä nimeltään MuotiMuksu, nro 3/97. Sain noita MuotiMuksu -lehtiä anopilta keväällä ison pinon ja ihme kyllä aina välillä niistä löytyy helmiä. Jos joku noista lippiksistä tämän perusteella innostuu, niin muistaakseni tässä keväällä oli Suuressa Käsityölehdessä myös kaavat lapsen pappalippikseen. 

Hellehatun kaavat puolestaan Emma Hardyn kirjasta Ompele kaunista lapselle - 25 helppotekoista vaatetta 0 - 5 -vuotiaille (Kustannus Mäkelä 2010). 

Kankaat näihin kaikkiin lakkeihin löytyivät omasta kaapista. Minulla on tapana haalia varastoihini kankaita aina kun on mahdollista, enkä edes kaikista muista, miten ne on sinne päätyneet. 

Joku kuitenkin saattaa tunnistaa siilikuosin. Jep, se on Nanson kuosi. Ostin kerran alesta siilipussilakanan nimenomaan käsityömateriaaliksi. Nyt sille tuli käyttöä.