maanantai 28. lokakuuta 2013

Uusi toiminto!

Ajattelin tässä pikaisesti mainostaa, että lisäsin uuden toiminnon. Nyt voit ihan pikaisesti, rasti ruutuun -menetelmällä, kertoa mielipiteesi tekeleistäni, vinkeistäni ja kirjoituksistani. 
Vaihtoehdot on "Aivan ihana", "Ihan kiva" ja "Ei minun makuuni" ja mielipiteensä päässee esittämään ihan anonyymisti (en ole vielä kokeillut...). 

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Itse tehtyjä joulukortteja

Tällainen jouluihminen (jouluhullu sanoisi mieheni) kuin minä alkaa miettiä joulujuttuja ja ideoita jo kesällä. Tämänkin vuoden joulukortit on olleet suunnitteilla jo elokuustaja suunnitelma on muuttunutkin matkan varrella.
Minulla on ollut tapana tehdä joulukortit itse ja panostaa niihin todella. Minulta on kyselty, miten jaksan niitä vääntää. No, minä nautin aivan suunnattomasti niiden tekemisestä. Illan hämärä, muutama kynttilä, työpöydän valo toki päällä, että näkee jotain tehdä. Joululauluja (rrrrakastan wanhaa amerikkalaista swing-tyyppistä joulumusiikkia, tyyliin Sinatra, Nat King Cole, Bing Crosby) ja kuumaa glögiä siinä vieressä. Mukavaa askartelua, kimallusta ja helmiäisen hohtoa. Täydellisen tunnelmallinen joulunodotusilta.
Tykkään myös pitää korttini salaisuutena, joten nyt julkaisen tässä muutaman edellisvuoden kortin. Panostus on vähän vähentynyt sitten Päivänsäteen syntymän, ja nykyään suunnittelen mallin, joka on nopeasti toteutettavissa. Esimerkiksi viime vuoden korttiin piirsin alkuperäisen kuusen muutamaa netistä löytynyttä kuvaa inspiraationa käyttäen, mutta korttiin tulevien kuusien kanssa sai kopiokone laulaa. Tässä kortit jouluilta  2006, 2007, 2009, 2010, 2011 ja 2012 (vuoden 2008 kortista ei jostain syystä löydy kuvaa, enkä edes muista yhtään, mitä silloin tein...). 


2006: Paperimassasta tehty itse paperia, massan joukossa hiukan metallihohtokullan tai hopean väristä kangasväriä ja hopeisen kanssa myös sinistä. Vielä märkään korttiin on kevyesti paineltu jouluisesta servetistä leikattu kuva, vain se kuvakerros servetistä. 



2007: Neulahuovutettu sydän, jonka saa kortista irti koristeeksi. Pohjana vain yksinkertainen kermanvalkoinen kartonkikortti. 



2009: Valkoiselle kartongille muotoon leikattu ja liimattu sinistä kuitukankaan tyyppistä kimallepaperia. Päälle painettu poro. Poron malli on törkeästi kopioitu erään leimasimen mallista, mutta kun se oli täydellinen, eikä sitä saanut sabluunana. Lisäksi leimattu teksti "Hyvää joulua"



2010:  Helmiäispunaiselle kartonkipohjalle liimattu joululaulun nuottikuvioidusta lahjapaperista suorakaide, jonka päälle on käsin piirretty tussilla kranssi ja siveltimellä maalattu marjat. (Näissä sitten meni muuten aikaa, mutta odotin tuolloin Päivänsädettä, ja kunto ei ollut paras mahdollinen, sairauslomilla oli aikaa tehdä :P). 



2011: Helmiäiskuparinväriselle korttipohjalle liimattu kermanvärinen suorakaide, johon on tussilla piirretty oksa ja skräppäyspaperista leikattu joulupallo liimattu ikään kuin roikkumaan oksasta. 



2012: Helmiäisruskealle korttipohjalle liimattu ensin suorakaide kuviollisesta skräppäyspaperista, sen päälle maitokahvin väriselle paperille tulostettu ruskea filigraanikuusi. Helmenpuolikkaissa oli valmiina tasaisella puolella tarra, jonka avulla ne sai helposti liimattua. 




Olen tässä nyt hyvin pääpiirteittäin kertonut, miten nuo on tehty. En ole mikään mestariaskartelija, ja mihinkään ei ole mitään ihmeellisiä tekniikoita käytetty. Jos joku malli innostaa ja jäit miettimään, miten joku juttu on toteutettu, niin laita viestiä tai jätä kommenttia, niin avaan kyseisen kortin valmistusta lisää. 




perjantai 11. lokakuuta 2013

Sekalaista höpinää

Päätinpä pitkästä aikaa kirjoitella ilman mitään uutta julkaistavaa käsityötä. Niitäkin pyörii pari nurkissa, mutta kun olen mennyt asettamaan riman korkealle kuvien suhteen, niin ei enää voikaan ihan mitään vaan julkaista! Tästä minun blogistani onkin kehkeytynyt meille koko perheen harrastus, kun olen Päivänsäteen värvännyt malliksi ja mieheni valokuvaajaksi. Suurin osa näistä tämän vuoden puolella julkaistuista kuvista on mieheni käsialaa. Yksi hänen harrastuksistaan kun on valokuvaus.

Pidän tätä blogia paitsi itsekkäistä syistä arkistona omista töistä, niin myös siinä toivossa, että saan jakaa inspiraatiota, vinkkejä ja neuvoja. Kai se on se opettajaluonne minussa, joka haluaa aina olla opastamassa ja auttamassa, ja joka saa suurta iloa siitä, jos on onnistunut auttamaan jota kuta onnistumaan tai innostumaan. 
Siksipä pyydänkin, että jos teille lukijoille tulee mieleen jotain, josta haluaisitte vinkkiä, käsityötekniikkaa, johon kaipaisitte esittelyä tai muuta, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä vaikkapa sähköpostitse. 

Koska tämä nyt on jo tällainen sillisalaattiteksti, niin lisätään loppuun vielä kirjaesittely. Itse olen jonkin sortin jouluhullu ja siksi jo mietin kovalla tohinalla joulukortteja, -koristeita ja muita. Löysin käsiini aivan mahtavan kirjan, 100 virkattua lumihiutaletta



Kirjan hyvä puoli ainakin minun kannaltani on se, että jokaiseen lumihiutaleeseen on paitsi sanallinen ohje, myös silmukkamerkein piirretty ohje. Minä kun hahmotan nuo piirrokset paremmin. Lisäksi kaksi erilaista tyyliä ohjeessa tukevat toisiaan. Jos jotain kohtaa ei toisesta ymmärrä, voi tarkistaa toisesta. Kätevää. 
Kirjan lumihiutaleet lisäksi näyttävät ihan oikeasti lumihiutaleilta, eivätkä pelkästään virkatuilta pitsiliinoilta. Suosittelen siis lämpimästi tätä kirjaa. 

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kisumekko ja neuletakki

Myönnetään. Koitin kovasti keksiä raflaavampaa otsikkoa, joka samalla kertoisi jotain näistä töistä, mutta eipä tullut mitään mieleeni. Mennään sitten sillä ilmeisellä. 

Tämän mekon ompelin ystäväni tytölle 3 -vuotislahjaksi. Takki tuli samaan lahjaan. Ystävän tyttö on suloinen pieni ihminen, joten halusin tehdä hänelle jotain yhtä suloisen ja söpön näköistä lahjaksi.






Pallottelin erilaisia ideoita mielessäni, enkä oikeastaan osaa sanoa, mistä juuri tämä idea sitten syntyi. Sekin jalostui kyllä matkan varrella. Alun perin ajatukseni oli tehdä kissa applikoiden yksiväriselle harmaalle kankaalle, mutta sitten kun kokeilin sitä, oli itse mekkokangas jotenkin hirmuisen ankean oloinen. Joten valmiiseen toteutettavaan ideaan valitsin ruudullisen harmaapohjaisen villakankaan. 
Kissalla on satiininauha kaulassa ja siihen on ommeltu kiinni oikea kulkunen, joka kilisee hauskasti lapsen liikkuessa. 



Neuletakki on neulottu Garnstudio DROPSin ohjeella. Lankana Novita Miami. Ainut muutos ohjeeseen oli se, että tein myös helmaan leveän helmineulekaistaleen. Napit takkiin ovat alunperin Päivänsäteelle tuunaamastani villakangastakista.