Sydämellistä joulua

Tämän joulukoristeen tein viime jouluna keittiön tyhjää seinää koristamaan. Päivänsäde oli silloin vajaa 10 kuukauden ikäinen, enkä ollut ehtinyt ompelemaan mitään tytön syntymän jälkeen. Jouluna kuitenkin iski hillitön halu ommella ja tehdä jotain joulujuttua. Vauvan äidillä ei kuitenkaan kauheasti ompelurauhaa ollut, joten päädyin tällaiseen helppoon joulukoristeeseen. 

Sydämien kankaiksi valikoitui varastoistani sopivan jouluiset kankaat. Ennen ompelua painoin sydämiin sabluunan avulla kirjaimet j, o, u, l ja u ja koristelin sydämiä muuten. Ompelin sydämiin ripustuslenkit, mutta päädyin lopulta kiinnittämään ne naruun pienillä pyykkipojilla. Toki ne roikkuvat silti ripustuslenkeistään. 

Huovutetut joulukranssit

Nämä kranssit tein jo useampi vuosi sitten. Toinen on äitini ovessa joulukoristeena ja toinen anoppilassa.
Huovtin ensin styroxisen renkaan päälle ihan perinteisin menetelmin, eli käytin kuumaa vettä ja saippuaa. 
Sitten askartelin piipunkrassista tontulle ja enkelille vartalon, massapallosta pään, ja ompelin huovasta pienet mekot.
Liimasin kransseihin pahvitaustat, enkelikranssiin liimasin ensin pahvin päälle sinistä paperia, jossa on joukossa glitteriä. Hahmot on liimattu kransseihin ja lopuksi koristelin ne vielä koristenauhalla. 

Kranssi joulupalloista

Joulukoristeet kaiveltiin meillä taas esiin itsenäisyyspäivänä. Siinä samalla käsiin osui tämä kranssi, jonka askartelin viime vuonna. 

Näitä erilaisia joulupalloista jollain tavalla koostettuja kranssejahan näkyi viime vuonna aika paljonkin. Minä en jaksanut, enkä raaskinut tehdä kokonaan palloilla peitettyä kranssia, joten päädyin tällaiseen. 

Suurin homma oli pallojen halkaiseminen. Sahasin kaikki pallot kahtia, koska kokonaisina ne eivät oikein toimineet. 

Homma meni kutakuinkin näin: 

Tarvikkeet: Mieleinen kranssipohja, pullo hopeista spray-maalia, pieniä joulupalloja n. 12 kpl, liimaa (pikaliimaa tai kuumaliimaa), huopaa, kultaista lankaa (esim. Novita Gold), pieni pätkä koristenauhaa, koristenauhaan sopivaa ompelulankaa, hiukan askarteluvanua. 

1. Maalaa kranssi spraymaalilla ja jätä kuivumaan.

2. Halkaise joulupallot sahalla. 

3. Kun kranssin maali on kuivunut, sommittele joulupallot kranssin alaosaan ja liimaa kiinni. Minulla oli pikaliimaa, mutta kuumaliima toimisi varmasti paremmin. 

4. Jätä kuivumaan.

5. Valmista sukka. Tähän ei ikävä kyllä ole kaavaa löydöksissä, mutta netistä löytyy vaikka minkälaisia joulusukkakaavoja, kun vaan kuvagooglaa. 

     5.1. Leikkaa kaksinkertaisesta huovasta sukka. 

     5.2. Ompele sukan yläreunaan koristenauha ompelulangalla pienin, huomaamattomin pistoin.

     5.3. Ompele sukka kiinni etupistoin kultalangalla. Muista täyttää sukka ennen kuin se on kokonaan      

            kiinni.

     5.4. Laita sukan pohkeen puoleiseen yläkulmaan ripustusnaru. 

6. Kun liima on kuivunut, kiinnitä sukka ripustusnarusta kranssin yläosaan. 

7. Tee vielä kranssin taakse ripustuslenkki. 

Taikametsä -lyhty

Näin joulun alla innostun aina tekemään jotain joulujuttuja itsekin. Tänä vuonna oli vuorossa decoupage -tekniikan kokeileminen lasille. Ja hyvinhän se onnistui. 
Tuunasin tämän kaupan alelaatikosta löytyneen lyhdyn vähän yksilöllisemmäksi. Alunperin lyhdyssä oli läpinäkyvät lasit. 

Homma on simppeliä kuin mikä. 

1. Hanki decoupageen sopivaa liimalakkaa ja paksuhko, pehmeä sivellin. Kannattaa panostaa laatuun. Aikaisempi kokemukseni huonommalla liimalakalla ei ollut ihan näin onnistunut, vaan lopputulos jäi tahmeaksi viikoiksi. Siitä huolimatta, että purkissa luvattiin, ettei viimeistelylakkaa tarvita. 
2. Hanki tuunattava kohde. Tätähän voi tehdä myös lasilautaseen tms. Jos teet lyhtyyn, varmista, että lasit saa siitä irti hajottamatta koko lyhtyä. 
3. Hanki mieleisiäsi servettejä. Huom! Valkoinen kuva vaalealla pohjalla ei tule hyvin esiin, jos ollenkaan.
4. Irrota lasit lyhdystä. 
5. Irrota servetistä päällimmäinen paperikerros, eli se, jossa on kuva. Leikkaa lyhdyn lasin avulla oikean kokoinen pala servetistä. Lasin läpi näet kivasti myös, että tulee ne parhaimmat kohdat esiin. 
6. Aseta servetistä leikkaamasi pala lasin päälle. Kasta sivellin liimalakkaan ja levitä varovasti servetin päälle, niin, ettei paperi repeä. Laita lakkaa reilusti, niin, että paperi kostuu kunnolla. 
Oma kokemukseni on, että kannattaa edetä keskeltä reunoja kohden. Näin tekemällä ei jää niin paljon ilmakuplia, joita ei ole helppo saada pois. 
7. Anna kuivua. Periaatteessa toista kerrosta ei tarvita, mutta jos siltä tuntuu, voit sutia päälle vielä toisen kerran liimalakkaa. 
8. Käsittele näin kaikki lyhdyn lasit. Anna kuivua. Leikkaa esim. mattoveitsellä mahdolliset reunojen yli tulleet paperit pois. Laita lasit takaisin paikoilleen lyhtyyn. HUOM!!! Se puoli, jolle paperi on kiinnitetty, ulospäin!!!

Tilda-mekko (palmikkomekko)

Päivänsäde saa juhlia joulua kahdessa mekossa. Juhliahan tässä joulun alla riittää, joten eiköhän molemmille tule käyttöä. En mahda itselleni mitään, kun idea tulee, se on pakko toteuttaa!
Ensimmäinen mekko on neulottu, joka on empiremallinen ja A-linjainen. Empiremallin mekkoon tuo erikseen neulottu ja poikittain kulkeva palmikkokaitale. Tähän mekkoon sain inspiraatiota erään keskustelufoorumin käsityöketjusta. Malli on kuitenkin omani. 
Kun tämän idean sain, oli se pakko päästä toteuttamaan heti. Lankakaupassa pähkäilin hyvän tovin langan laadun ja värin kanssa, mutta se tosiaan kannatti!

Tässä vielä ohje mekkoon, jos joku innostui siitä. 

Lanka: Hjertegarnin Bommix Bamboo 250 g.

Puikot: 3,5 pitkät ja pyöröt (40 cm)

Tiheys: 24 s. = 10 cm. 

Koko: Kapoinen 92, rinnanympärys mekossa n. 55 cm.

Palmikkokaitale:

Neulo ensin palmikkokaitale. Luo 20 silmukkaa ja neulo palmikkoa ruutupiirroksen mukaan (tai voit itse etsiä kivemman palmikon, tuo 20 silmukkaa, sisältäen nurjat reunasilmukat, on kuitenkin aika hyvä leveys), kunnes pituus on n. 55 cm. 
Päätä silmukat. 
Ompele palmikkokaitale rinkulaksi. 

Miehusta ja kaarroke:

Poimi palmikkorinkulan toisesta reunasta 132 s. pyöröpuikolle miehustaa varten. Käytännössä minulla meni tasan siten, että poimin joka toisen ja joka toisen joka toisen välistä myös yhden, (selkeää, eikö)

Neulo 1 krs. nurin suljettuna neuleena. 

Jaa silmukat etu- ja takakappaleeseen (66 s. molempiin). HUOM! Palmikkokaitaleen sauma tulee keskelle sivulle. Ota pitkät puikot. Tee ensin etukpl. Neulo sileää oikeaa. Kavenna molemmissa reunoissa kädentietä varten joka 2. kerros 1 x 4 silmukkaa ja 4 x 1 silmukka (=50 s), kahden silmukan sisällä reunasta. Jätä tämän jälkeen silmukat odottamaan ja tee takakpl. samoin. 

Kun takakpl on valmis, vaihda pyöröpuikkoihin. Luo kappaleiden väliin 40 silmukkaa kädentietä varten, neulo etukpl:n silmukat ja luo taas 40 silmukkaa kappaleiden väliin. Neulo sileää oikeaa neuletta etu- ja takakpl:lla. Kädenteille luoduilla 40 silmukalla neule 1 krs. nurin, 1 krs. oikein, 1 krs. nurin ja sen jälkeen kaikki kerrokset oikein. Neulo yht. 16 krs. 

Aloita kaarrokkeen kavennukset. Neulo 3 o 2yht, koko kerroksen ajan (=144 s.)
Neulo 4 krs. oikein. 
Neulo 2 o 2 yht koko kerroksen ajan (=108 s.)
Neulo 4 krs. oikein.
neulo 1 o 2 yht koko kerroksen ajan (= 72 s.)
Neulo 2 krs. oikein, 1 krs. nurin, 1 krs. oikein. Päätä silmukat neulomalla nurjaa. Päätä silmukat löysästi neulomalla: 1 o, *1 o, työnnä vasemman puikon pää näiden kahden silmukan läpi takareunasta oikealta vasemmalle. Vedä lanka oikealla puikolla näiden kahden silmukan läpi (jätä muodostunut uusi silmukka oikealle puikolle)*. Tämä on perinteistä silmukoiden päättelyä joustavampi ja sopii siksi paremmin pääntielle.

Helma:

Poimi 132 s. pyöröpuikoille. Neulo 1 krs. nurjaa. Laita keskelle sivuille merkkilangat helpottamaan lisäyksiä. Merkkilankojen välissä on 66 s.
Lisää 4 cm välein yhteensä 4 silmukkaa seuraavasti. Neulo kerroksen alusta ja merkkilangasta 1 s. neulo silmukoiden välinen lankalenkki. Neulo oikeaa, kunnes jäljellä on 1 s. ennen seuraavaa merkkilankaa. Lisää taas 1 s. neulomalla silmukoiden välinen lankalenkki. Neulo 2 s. ja tee taas lisäys. Neulo, kunnes kerrosta on jäljellä 1 s., tee lisäys ja neulo viimeinen silmukka. 
(eli siis merkkilankojen molemmille puolille jää 1 s. väliä ennen lisäystä. Toista lisäykset yhteensä 7 kertaa (=160 s.). Merkkilankoja kannattaa siirtää aina lisäyksen jälkeen, niin on helpompi löytää oikea lisäyskohta.Jatka neulomista, kunnes helman korkeus on 29 cm. Neulo 1 krs. nurin, 1 krs. oikein ja päätä silmukat neulomalla nurjaa. 

Palmikon ruutupiirros

Vinkkejä koon muuttamiseen. 

Helman pituutta on helppo muuttaa, lisäyksiä voi hyvin tehdä myös muutaman kerran enemmän, tuossa on nyt tosi kapea A-linja. Myös miehustassa voi ennen kädentien kavennuksia neuloa muutaman kerroksen oikeaa, että saa mekolle lisää pituutta. Päivänsäteen mekossahan sen pituus on 50 cm. 

Leveyttä saa lisää tietenkin neulomalla pidemmän kaistaleen palmikkoa. Itse mittasin ensin Päivänsäteen rinnanympäryksen (50 cm) ja lisäsin siihen sitten hiukan liikkumavaraa. Helman suhteen silmukkaluvulla ei ole merkitystä. Miehustassa täytyy olla 5:llä jaollinen luku kaarrokkeessa ennen kavennuksia, jotta onnistuu tuolla ohjeella. Sovitusten perusteella sanoisin, että tuo 40 s. kädentiellä riittää ainakin kokoon 98. 

Kansallispukutunnelmia

Tämän mekon neuloin Päivänsäteelle jo keväällä, mutta se oli kaapissa odottamassa käyttöä. Sattuneesta syystä en tehnyt villamekkoa kesällä käytettäväksi. 
Ohje on Novitan talvi 2008 numerosta. Tällä kertaa noudatin lähes täysin ohjetta. Ainut muokkaus oli, että tein ohjeessa mainittua kapeamman, koska Päivänsäde on hyvin hoikka ja siro pieni neiti.
Lankana käytin omasta (vieläkin kasaamista odottavasta) villatakista ylijäänyttä Nalle Kukkaketo Kirsikkapuu -lankaa ja Nalle aloe veraa vihreänä, jota oli jäänyt myös jämälangaksi. 
Näillä väreillä lopputuloksesta tuli aika kansallispukuhenkinen, mikä ei kyllä mielestäni ole ollenkaan huono asia. 

Tämä kuva on kurjasti vähän suttuinen, mutta kaipa siitäkin ideaa saa. 

Monsterimaniaa

Ompelin taannoisiin kekrijuhliin lapsille yllätykseksi omat monsterit. Tein jokaiselle lapselle erilaisen ja mietin sopivan monsterin jokaiselle erikseen. Jokaisen monsteri toi siis jollain tavalla saajan mieleeni. 
Lapset saivat monsterinsa onginnassa, ja se olikin jännää puuhaa. Jokaiselle monsterille olin myös keksinyt nimen. 

Ohjeet ovat  Fiona Goblen kirjasta Make a Monster. Fleeceä kului hyvin vähän, samoin kuin täytevanua. Jos siis on jotain jämäpaloja lojumassa nurkissa, niin niistä jo todennäköisesti saa. Koko joukkoon monstereita ei mennyt puoltakaan pussia täytevanua. Monstereita oli hauska ommella ja pakko myöntää, että mieli teki ommella vielä paljon suurempi joukko, kuin mitä tein. 
Kirjassa on jokaiselle monsterille oma nimi. Koska meidän kaveripiirissä lapset ovat vielä pieniä, keksin monstereille suomenkieleen istuvammat nimet. Monsterit saivat sitten myös nimilaput kaulaansa.