Bambimekko 2 -vuotiaalle Päivänsäteelle

Päivänsäde täyttää vuosia helmikuun viimeinen päivä. Kokonaista kaksi vuotta tulee täyteen tuolloin. Jo ennen ensimmäistä syntymäpäivää päätin ommella pienelle neidille jokaiseksi synttäripäiväksi ihan oman, uniikin synttärimekon. 
Tänä vuonna Päivänsäde pääsee juhlimaan polka dot -kuvioidusta puuvillapopliinista ommellussa mekossa, jossa on bambiaiheista koristenauhaa. 

Kaavojen löytäminen ei ollutkaan sitten se helpoin juttu! Annoin ja heitin syksyllä pois ison kasan käsityölehtiä, ja nyt on tallessa vain viime vuoden ja tämän vuoden lehtiä. Juuri oikean laista kaavaa ei niistä löytynyt, joten jouduin vähän muokkailemaan. Tämän mekon kaavat on muokattu SK 2/2013 lehden vauvan omenamekon kaavoista. Jouduin leventämään ja pidentämään kaavoja, sillä lehden kaavan koot loppuivat 80:een, ja Päivänsäteelle tarvitaan kokoa 92/98. Lisäsin siis ympärykseen yhteensä 6 cm, keskietuun ja keskitakaan, pidensin helmaa 6 cm ja lisäksi korotin olkasauman paikkaa 1,5 cm. Hihaan lisäsin leveyttä 3 cm, jotta se istuu olkasaumaan. 

Ompelu olikin aika jännitysnäytelmä. Minä en ensinnäkään vaan osaa poimuttaa. Tiedän kyllä, miten se pitäisi tehdä, mutta siitä ei tule mitään. Aina menee enemmän laskoksille. Onneksi onnistuin tähän nyt saamaan kuitenkin tarpeeksi pienet laskokset. 

Lisäksi olen aikamoinen ompelukonehurjastelija ja varsinkin pikkutarkat yksityiskohdat on sellaisia, että meinaa mennä pieleen. Niinpä ommellessani koristenauhaa paikoilleen toistin mielessäni mantraa " hil-jaa hy-vää tu-lee" tahdittaen sillä ompelua. Jotenkin sen avulla maltoin ommella rauhallisemmin. 

Hihat olivatkin sitten yksi murheenkryyni. Toisen hihan ompelin kahteen ja toisen kolmeen kertaan, ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen. Joku muokkauksessa oli siis vissiin mennyt pieleen. En kyllä usein hihoja ompelekaan, mutta kyllä tuollaiset perushihat nyt yleensä onnistuu. Oman jännityksensä näihin hihoihin toi toki sekin, että ne olivat niin kapoisat, että juuri ja juuri menivät vapaavarren ympäri. 

Mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin. Tässä mekossa oli minulle enemmän haastetta kuin muissa pitkään aikaan ja välillä on hyvä haastaa itsensä. Ja on sitä ihan eri tavalla iloinen onnistuneesta lopputuloksestakin, kun se ei ollut ihan läpihuutojuttu. 

Lisäyksenä kuva Päivänsäteestä syömässä synttärikakkua mekossaan. 

Väriä elämään

Kun noita kuvia käsitöistä selailin, sattui tämäkin silmiin. Tämä on kyllä vain tuunausta. Syksyllä etsin kovasti Päivänsäteelle "keikistelytakkia", eli hienompaa talvitakkia juhlatarkoitukseen. Jostain sain idean, että valkoinen tai vaaleanharmaa villakangastakki näyttäisi todella vinkeältä, jos napit vaihtaisi värikkäisiin ja monen kirjaviin.
Itse takkia metsästin kirpputoreilta kissojen ja koirien kanssa. Napit ostin Tiimarista.
Takki on kyllä Päivänsäteelle vielä iso, mutta ehkä ensi talvena.

Ylärivissä on kuvat takista alkuperäisessä kunnossa ja alarivissä uusien nappien kanssa.

Takin vanhat napit otin totta kai säästöön. Eiköhän niillekin vielä käyttöä löydy!

Tyttären ja äidin matchy-matchy mekot

Hirveän pitkä aika on päässyt kulumaan edellisestä kirjoituksesta. Jos täällä on vakituisia kävijöitä, niin pahoitteluni. Aloitin joulukuussa uudessa työpaikassa ja meno on nyt tammikuussa ollut hektistä, lisäksi olen sairastellut tässä jonkun verran (nytkin sairauslomalla) ja kaiken kukkuraksi olemme muuttaneet uuteen kotiin. Tai no, uuteen ja uuteen, minun lapsuuden kotiini.

Tällä kertaa ajattelin esitellä Päivänsäteen ja minun matchy-matchy juhlamekot. Joulunakin näitä käytettiin, mutta tarkoitus on toki käyttää muutenkin.
Joulukuun alussa oli Myllyn Marimekossa alennuksessa kankaita, tämä punainen vihkiruusu oli yksi niistä. Jotenkin heti näin sen silmissäni pikkutytön mekkona ja ostin kankaan.
Kaavat on ihan perus A-mallisen liivimekon kaavat. En nyt edes muista, mistä lehdestä ne otin, mutta noitahan nyt löytyy vaikka mistä.
Koska kokemus on opettanut, että valmiskaavat ovat aivan liian leveitä meidän hoikkeliinille, muokkasin toki kaavoja jonkin verran. Jouduin kaventamaan sen verran paljon, että myös kädentiet ja pääntie piti muokata.
Tässä se nyt kuitenkin on.

Omaan mekkooni sain inspiraation Päivänsäteen mekon tilkuista. Alunperin ajatuksena oli käyttää itse mekkoon Marimekon Muija-kangasta mustana, mutta se oli minun budjettiini liian kallista. Eurokankaasta löytyi kivaa tummanharmaata popliinia pienillä valkoisilla pilkuilla.
Tätä mekkoa tehdessäni meillä oli pakkaus jo täydessä vauhdissa ja suurin osa kaavalehdistäni jo uudessa kodissa. Koska halu ommella mekko juuri silloin oli kuitenkin suuri, muokkasin viime vuoden muistaakseni viimeisessä SK:ssa olleesta taitelijan takin kaavasta kaavan mekkoon.
Mekkoon tuli siis taskut Päivänsäteen mekkokankaasta.

Sydämellistä joulua

Tämän joulukoristeen tein viime jouluna keittiön tyhjää seinää koristamaan. Päivänsäde oli silloin vajaa 10 kuukauden ikäinen, enkä ollut ehtinyt ompelemaan mitään tytön syntymän jälkeen. Jouluna kuitenkin iski hillitön halu ommella ja tehdä jotain joulujuttua. Vauvan äidillä ei kuitenkaan kauheasti ompelurauhaa ollut, joten päädyin tällaiseen helppoon joulukoristeeseen. 

Sydämien kankaiksi valikoitui varastoistani sopivan jouluiset kankaat. Ennen ompelua painoin sydämiin sabluunan avulla kirjaimet j, o, u, l ja u ja koristelin sydämiä muuten. Ompelin sydämiin ripustuslenkit, mutta päädyin lopulta kiinnittämään ne naruun pienillä pyykkipojilla. Toki ne roikkuvat silti ripustuslenkeistään. 

Huovutetut joulukranssit

Nämä kranssit tein jo useampi vuosi sitten. Toinen on äitini ovessa joulukoristeena ja toinen anoppilassa.
Huovtin ensin styroxisen renkaan päälle ihan perinteisin menetelmin, eli käytin kuumaa vettä ja saippuaa. 
Sitten askartelin piipunkrassista tontulle ja enkelille vartalon, massapallosta pään, ja ompelin huovasta pienet mekot.
Liimasin kransseihin pahvitaustat, enkelikranssiin liimasin ensin pahvin päälle sinistä paperia, jossa on joukossa glitteriä. Hahmot on liimattu kransseihin ja lopuksi koristelin ne vielä koristenauhalla. 

Kranssi joulupalloista

Joulukoristeet kaiveltiin meillä taas esiin itsenäisyyspäivänä. Siinä samalla käsiin osui tämä kranssi, jonka askartelin viime vuonna. 

Näitä erilaisia joulupalloista jollain tavalla koostettuja kranssejahan näkyi viime vuonna aika paljonkin. Minä en jaksanut, enkä raaskinut tehdä kokonaan palloilla peitettyä kranssia, joten päädyin tällaiseen. 

Suurin homma oli pallojen halkaiseminen. Sahasin kaikki pallot kahtia, koska kokonaisina ne eivät oikein toimineet. 

Homma meni kutakuinkin näin: 

Tarvikkeet: Mieleinen kranssipohja, pullo hopeista spray-maalia, pieniä joulupalloja n. 12 kpl, liimaa (pikaliimaa tai kuumaliimaa), huopaa, kultaista lankaa (esim. Novita Gold), pieni pätkä koristenauhaa, koristenauhaan sopivaa ompelulankaa, hiukan askarteluvanua. 

1. Maalaa kranssi spraymaalilla ja jätä kuivumaan.

2. Halkaise joulupallot sahalla. 

3. Kun kranssin maali on kuivunut, sommittele joulupallot kranssin alaosaan ja liimaa kiinni. Minulla oli pikaliimaa, mutta kuumaliima toimisi varmasti paremmin. 

4. Jätä kuivumaan.

5. Valmista sukka. Tähän ei ikävä kyllä ole kaavaa löydöksissä, mutta netistä löytyy vaikka minkälaisia joulusukkakaavoja, kun vaan kuvagooglaa. 

     5.1. Leikkaa kaksinkertaisesta huovasta sukka. 

     5.2. Ompele sukan yläreunaan koristenauha ompelulangalla pienin, huomaamattomin pistoin.

     5.3. Ompele sukka kiinni etupistoin kultalangalla. Muista täyttää sukka ennen kuin se on kokonaan      

            kiinni.

     5.4. Laita sukan pohkeen puoleiseen yläkulmaan ripustusnaru. 

6. Kun liima on kuivunut, kiinnitä sukka ripustusnarusta kranssin yläosaan. 

7. Tee vielä kranssin taakse ripustuslenkki. 

Taikametsä -lyhty

Näin joulun alla innostun aina tekemään jotain joulujuttuja itsekin. Tänä vuonna oli vuorossa decoupage -tekniikan kokeileminen lasille. Ja hyvinhän se onnistui. 
Tuunasin tämän kaupan alelaatikosta löytyneen lyhdyn vähän yksilöllisemmäksi. Alunperin lyhdyssä oli läpinäkyvät lasit. 

Homma on simppeliä kuin mikä. 

1. Hanki decoupageen sopivaa liimalakkaa ja paksuhko, pehmeä sivellin. Kannattaa panostaa laatuun. Aikaisempi kokemukseni huonommalla liimalakalla ei ollut ihan näin onnistunut, vaan lopputulos jäi tahmeaksi viikoiksi. Siitä huolimatta, että purkissa luvattiin, ettei viimeistelylakkaa tarvita. 
2. Hanki tuunattava kohde. Tätähän voi tehdä myös lasilautaseen tms. Jos teet lyhtyyn, varmista, että lasit saa siitä irti hajottamatta koko lyhtyä. 
3. Hanki mieleisiäsi servettejä. Huom! Valkoinen kuva vaalealla pohjalla ei tule hyvin esiin, jos ollenkaan.
4. Irrota lasit lyhdystä. 
5. Irrota servetistä päällimmäinen paperikerros, eli se, jossa on kuva. Leikkaa lyhdyn lasin avulla oikean kokoinen pala servetistä. Lasin läpi näet kivasti myös, että tulee ne parhaimmat kohdat esiin. 
6. Aseta servetistä leikkaamasi pala lasin päälle. Kasta sivellin liimalakkaan ja levitä varovasti servetin päälle, niin, ettei paperi repeä. Laita lakkaa reilusti, niin, että paperi kostuu kunnolla. 
Oma kokemukseni on, että kannattaa edetä keskeltä reunoja kohden. Näin tekemällä ei jää niin paljon ilmakuplia, joita ei ole helppo saada pois. 
7. Anna kuivua. Periaatteessa toista kerrosta ei tarvita, mutta jos siltä tuntuu, voit sutia päälle vielä toisen kerran liimalakkaa. 
8. Käsittele näin kaikki lyhdyn lasit. Anna kuivua. Leikkaa esim. mattoveitsellä mahdolliset reunojen yli tulleet paperit pois. Laita lasit takaisin paikoilleen lyhtyyn. HUOM!!! Se puoli, jolle paperi on kiinnitetty, ulospäin!!!