Retroilua

Tuossa viime viikolla, kun olin päivät yksin kotona, teki kovasti mieli ommella jotain. Päivänsäde on vielä niin pieni, että hänelle saa nopeasti valmista, joten oli helppo päätös tehdä jotain hänelle. Tykkään kovasti retrosta ja kierrätysideologia elää minussa vahvasti, onhan minut siihen kasvatettu lapsesta saakka. Varastosta löytyikin oman äitini vanha mekkoessu (vai essumekko, joka tapauksessa vaatekappale, jota käytetään essuna, mutta se kiinnittyy niin, että siitä tulee ihan mekko). Olen jo jonkun aikaa ollut aikeissa ommella essun kankaasta Päivänsäteelle mekon, mutta enpä ole saanut aikaiseksi. Nyt innostus ja se, että oli aikaa oikeasti keskittyä ompelemiseen, antoi siivet ja valmista tuli yhdessä päivässä. 
Valmiita kaavoja mekkoon ei ollut, käytin apuna yhtä Päivänsäteen vanhaa mekkoa, lisäsin hiukan ympärykseen ja muokkasin yläosan. Henkseleistä tulikin sitten reippaasti liian pitkät ja sain lyhentää niitä parisenkymmentä senttiä. 
Mitään uutta ei mekkoa varten tarvinnut ostaa, sillä myös napit ovat peräisin mekkoessusta. 

Mekosta tulikin heti hitti! Ekana käyttökertana Päivänsäde ei illalla olisi mitenkään halunnut riisua mekkoa pois ja vaihtaa yöpukua päälle. Ja sitten ressu kulki ympäriinsä kantaen mekkoa mukanaan.