lauantai 24. toukokuuta 2014

Tarpeellista tilpehöörille eli pikku olkapussukka töihin

Tein tämän pussukan töitä varten. Siinä kulkevat mukana mukavasti avaimet ja työpuhelin, sekä muuta sälää, jota nyt vaan joskus tarvitsee mukana kuljettaa. Pieni koko on myös hyväksi, sillä opettajan työssä ei voi olla olkalaukku koko ajan mukana killuen. 


   



Koska puhelimen näyttö naarmuuntuu helposti, tein pussukkaan väliseinän, ja toiselle puolelle saumaan kiinnitin lenkin, johon avaimet saa helposti kiinni, eikä niitä tarvitse kaivella pussin pohjalta. 
Kankaat ovat kaapin perukoilta löytyneitä pikku tilkkuja ja kirjailtu Bambikuvio toteutettu tikkipistoin helmilangalla. 

Kirjontakuvio on melko yksityiskohtainen ja siinä täytyy noudattaa piirrosta tarkalleen. Monellakaan ei ole välineitä tehdä silityskuvaa kotikonstein, joten tässä pieni vinkki, jota olen myös tuossa Bambissa käyttänyt. 
Tulosta haluamasi kuva tai jos kuva on jo valmiina paperiversiona, niin ota se esille. Leikkaa kiinnisilitettävästä tukikankaasta sopivan kokoinen pala. Aseta se liimapuoli alaspäin kuvion päälle ja piirrä kuvion ääriviivat läpi esim. lyijykynällä. Silitä tukikangas työn nurjalle puolelle. 



Huomaa, että ääriviivat ovat työn nurjalla puolella, ja varmista, että oikealle puolelle tulee haluamasi näköistä pistoa. 
Kuva tulee oikealle puolelle peilikuvana, eli jos haluat sen samoin päin kuin alkuperäisessä kuvassa, pitää se ensin kääntää peilikuvaksi. (olikohan tarpeeksi epäselvää :D)

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Ilmapallomekko

Tämä on sarjassamme -ja siitä se ajatus sitten lähti. Tosin tätä mekkoa ja sen ideaa pyörittelin mielessäni vuoden päivät, ennen kuin se muovautui toteutettavaan muotoon. 
Mistä kaikki sitten oikein lähti? Reilu vuosi sitten vietettiin Ruotsin pikkuprinsessan, Estellen, yksivuotissynttäreitä. Estelle juhli äitinsä, prinsessa Victorian vanhassa mekossa. Ikuisena nostalgikkona ja ihmisenä, joka myös kierrättää omia vanhoja vaatteita tyttärelleen, ihastuin ajatukseen. Ja mekkokin on kiva, mutta, no, "seitkytlukuinen". 




Ajatus ilmapallomekosta kuitenkin pyöri mielessäni, välillä alitajunnassa, välillä tietoisemmassa pohdinnassa. Vuosi siinä meni, että sain ideani täydelliseksi, ainakin omasta mielestäni, ja syntyi päivitetty versio ilmapallomekosta. 
Kaavat on Mekkotehdas-kirjasta, malli Orelma. Kankaat löysin Eurokankaan palaosastolta, ovat miesten paitakangasta. Ilmapallojen kankaat ovat myöskin Eurokankaasta. Niihin voi toki käyttää myös ihan mitä vaan kaapista löytyvää kuviopuuvillaa. 


  



Mekkotehtaan mallista poiketen tein kuminauhakujat sekä käden- että pääntielle. Pääntielle vinonauhaa apunakäyttäen ja kädenteille tavallisella päärmeellä. 
Ilmapalloja lennättävä tyttö on painettu sabluunapainannalla ja ilmapallot ensin silitetty kiinni kaksipuolisella liimakankaalla ja sitten ommeltu suoralla ompeleella, noin 5 mm päästä reunasta. Ilmapallon nauhat ompelin mustalla helmilangalla käyttäen tikkipistoa. 

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Omppulakua

Otsikko ihan siitä, että se minulle tulee tästä mekosta mieleen. 
Uusimmassa Suuressa Käsityölehdessä (3/2014) oli aivan ihana pikkutytön mekon malli. Koot loppuivat 98:aan, mutta eipä se mitään. Onneksi tyttö on tuollainen oven saranapuolelta kulkija kuten isänsä, niin ei tarvinnut lisätä kuin pituutta helmaan. Eikä Päivänsäde nyt vielä kauhean kauaksi taakse ole kokoa 98 jättänytkään, kun tällä hetkellä käytetään 104:ää ja 110:tä. 

Ikävä kyllä neiti itse ei ihastunut tähän mekkoon ollenkaan, ja pisti jo sovitusta niin paljon vastaan, että emme saaneet hänestä kuvia mekko päällä. Tällä kertaa siis esittelyssä tylsääkin tylsempiä kuvia, pahoittelen sitä. 









SK:n mallimekossa kaikki osat oli tehty samasta kankaasta, mutta minä halusin kokeilla, miltä näyttäisi, jos etuyläkappale ja laskos olisikin tehty eri kankaasta kuin muu mekko. Itse ainakin tykkään kovasti lopputuloksesta. 

Kankaat on Eurokankaasta, jossa olin vähän aikaisemmin käynyt tekemässä varaston täydennyksiä palaosastolla. 




sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Virkattuja muumihahmoja ja hauskoja eläinpipoja neulottuna

Kun nyt ei taas ole mitään ihmeellistä valmistunut, tai jos on, niin kuvat on edelleen siipan kameralla, niin kirjoitellaanpa kirjavinkkiä virkkaajille, neulojille, muumifaneille ja söpöjen eläinasusteiden ystäville. 
Molemmat kirjat on bongattu kirjastosta, ja sattumalta uusin Suuri Käsityölehtikin ne esittelee. Kaikille ei kuitenkaan tuota lehteä tule, joten esittelen ne tässäkin. 






Kirjassa on ohjeet keskeisinpiin muumihahmoihin. Ohjeet ovat selkeät ja vaikeimmat kohdat on myös kuvitettu. Lankoina on käytetty lähes joka marketin valikoimissa olevia Novitan lankoja. Toisaalta kirjassa myös neuvotaan langanvaihdossa, joten muitakin lankoja on helppo käyttää. 
Eniten jäin kaipaamaan Mörön ohjetta, mutta toisaalta kirjan ihanien kuvien ja hyvien ohjeiden perusteella vähänkin taitava ja hiukan rohkea sekä kokeiluhaluinen voi alkaa itse soveltaa. 
Plussaa siitä, että kirja on kierrekantinen, joten se pysyy helposti auki käytössä olevan ohjeen kohdalta. 
Tämän kirjan bongaamisesta kunnia kuuluu pienelle Päivänsäteelle, joka löysi kirjan lastenosastolta muiden muumikirjojen joukosta. Jos kirjaa siis kirjastosta etsii, kannattaa tarkistaa myös lastenosaston käsityöhylly. 

Sitten toiseen kirjaan. 

Neulo hauskat eläinmyssyt (Fiona Goble, Minerva)





Kirjassa on useampi ohje hauskoihin eläinmyssyihin, ja niille on annettu hauskat nimet. Lisäksi monen mallin kohdalla on myssyn kylkiäisiksi ohje myssyyn sopiviin lapasiin, ranteenlämmittiin tai tossuihin. Ja toki ohjeiden perusteella voi itse suunnitella lisää asusteita. 
Myssyissä kokoja on pikkulapsista aikuisiin, joten myös lapsenmielisen on helppoa tehdä itselleen eläinpipo. 
Pienenä miinuksena se, että malleissa käytettyjä lankoja ei ole Suomessa kovin helppo saada, ellei halua käyttää nettikauppaa. Toisaalta kirjassa on ohjeet langan korvaamisesta toisella. 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Skottihenkinen juhlamekko

Joulumekkohan tämä alunperin oli, ja joulua Päivänsäde tässä mekossa juhlikin. Tuntui vain hassulta laittaa otsikkoon tähän aikaan vuodesta sanaa joulu ja toisaalta tässä mekossa ei ole mitään sillä tavalla jouluista, etteikö sitä voisi myös muulloin käyttää. 
Tähän mekkoon sain idean selatessani naisten lehtiä äitini luona. En enää edes muista, mikä lehti kyseessä oli, kun äidillä oli vino pino eri merkkisiä lehtiä, joita oli siskoiltaan saanut. Joka tapauksessa naisten lehdelle ilmeisesti pakollisessa muotiosiossa oli ihan aikuisen naisen mekko, joka oli musta, pienillä hihoilla, ja alareunassa kaitale punaista skottiruutukangasta. Ihastuin mekkoon, ja olisin varmaan tehnyt itselleni jotain samantyyppistä, jos vartaloni olisi siinä kuosissa, että voisin sellaista käyttää. 
Pyörittelin kuitenkin ideaa päässäni, erityisesti tykkäsin siitä ajatuksesta, että on skottiruutua mekon helmassa. 
Päädyin tekemään Päivänsäteelle luonnonvalkoisen mekon, jossa on karkkiväreillä toteutettu skottiruutu helmassa. Alunperin aikomukseni oli laittaa vetoketju taakse, mutta jotenkin yläosa kaipasi jotain pientä väriläiskää. Niinpä laitoin napituksen olkapäille ja päällystin napit tuolla skottiruutukankaalla. Vaikka oikeastaan tuossa on nepitys, ja napit vain koristeena. Pikkulapsen vaatteessa kun nepitys on mielestäni paljon kätevämpi kuin napit napinläpineen. 




Kaava tähän mekkoon on se sama, kuin kissamekossa. Huithapeli unohti vaan taaskin laittaa sen numeron ylös. 



keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Pikku prinsessan omppumekko

Ystäväni oli joulun alla pulman edessä. Hänen 3 -vuotiaalla tyttärellään oli kaksi toivetta joululahjaksi. Vain kaksi tosiaan, mutta ne sitten hyvinkin hartaita. Pieni hienohelma toivoi lahjaksi vaaleanpunaista mekkoa ja omenamekkoa, kuten Prinsessa Lillifeellä. Ystäväni halusi tietenkin kovasti toteuttaa lapsen toiveet, kun ne eivät olleet edes mitenkään kohtuuttomia. Vaaleanpunainen mekko ei ollut ongelma löytää, mutta omenamekkoa ei löytynyt mistään. 
Kun ystäväni sitten kaveriporukkamme pikkujouluissa kertoi näistä lapsen vaatimattomista toiveista ja omasta harmituksestaan, kun ei pysty toista toteuttamaan, muistin, että minulla on kaapissa kangasta, jossa on, jos nyt ei omppuja, niin mansikoita ja persikoita, ja se voisi hyvinkin mennä täydestä. Näytin kankaan ystävälle ja hän oli samaa mieltä, joten ompelin siitä mekon tytölle. 
Oli todella mukavaa, kun pystyi auttamaan lapsen hartaan joulutoiveen toteuttamisessa ja vielä näin helposti. 


Kaavat ovat Mekkotehdas -kirjasta. Tuohon miehustan ja helman väliin suunnittelin tereetä, ja olin sen jo leikannutkin, mutta se unohtui pois, enkä viitsinyt sitten enää purkaakaan. 
Inspiraationa oli Prinsessa Lillifee.


Halusin kuitenkin tehdä mekon, jota on helppo käyttää myös arjessa ja ihan käyttövaatteeksi mekkoa toivottiinkin, joten tietyt rooliasumaisuudet piti karsia pois. 


maanantai 3. helmikuuta 2014

Folklore -henkinen myssy

Tilasin tuossa joulun alla itselleni uuden talvitakin, villakankaisen, murretun pinkin värisen duffelin. Sen saavuttua päätin, että on aika kaivaa kymmenen vuotta kaapissa ollut maatuska huivi esiin, kun värit sopivat niin passelisti yhteen. Mitään pipoa minulla ei kuitenkaan ollut tämän asun kanssa yhteen sopimaan. Joten pitihän sellainen neuloa. 




Vinkkiä malliin otin tästä Novitan myssystä
Näin myssy tehdään. 
Lanka 7 veljestä. Tiheys: n. 20 s / 10 cm. Minulla käytössä nro 4,5 40 cm pyöröt, mutta käsialan mukaan tietenkin. Lisäksi kavennusvaiheeseen tarvitset sukkapuikot samaa kokoa kuin pyöröpuikot.
Luo 120 silmukkaa ja neule 8 kerrosta *1 kiertäen oikein, 1 nurin*, toista *-* koko kerroksen ajan. 
Pyöräytä työ ympäri, niin että äsken neulottu kiertäen oikein -joustin tulee työn sisäpuolelle. Jatka sileää oikeaa neuletta, kunnes työn korkeus on 25 cm.  Aloita sen jälkeen kavennukset neulomalla *3 oikein,  3 oikein yhteen*. Toista *-* koko kerroksen ajan = 80 silmukkaa . 
2. kavennukskerros *1 oikein 3 oikein yhteen*. Toista *-* koko kerroksen ajan = 40 silmukkaa.
3. Kavennuskerros *2 oikein yhteen*. Toista *-* koko kerroksen ajan = 20 silmukkaa. Katkaise lanka, pujota jäljelle jääneiden silmukoiden läpi. Kiristä hyvin ja päättele langan päät. Huom! Sileä nurja neule tulee työn oikealle puolelle, joten päättele langat sileälle oikealle. 
Lopuksi suunnittele kirjontakuvio ja kirjo se ketjupistoin jämälangoista. 


sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Virkatut lapaset

Nämä virkatut lapaset valmistuivat jo syksyllä, mutta jostain syystä on jäänyt niiden esittely. Tai no, ajatukseni oli kirjoittaa hieno ohje niistä, enkä saanut aikaiseksi. No, nyt en enää edes muista silmukkalukuja ja muita, että se siitä. Pääpiirteittäin voin toki kertoa, mitä näissä on tehty. 




Eli muistaakseni 36 ketjusilmukalla aloitin ja virkkasin 6 kerrosta ihan tavallista kiinteää silmukkaa. Silmukkaluvusta en ole ihan varma, mutta mallin onnistumisen kannalta on tärkeää, että se on parillinen. Kuuden kiinteän silmukan jälkeen aloin virkata uudella värillä niin, että virkkasin 1. silmukan edellisen kerroksen silmukoinen molempiin reunoihin ja 2. silmukan vain takareunaan ja toistin näitä kahta vuorotellen. Seuraavalla kerroksella vaihtui väri ja silmukoiden järjestys, eli 1. silmukan virkkasin takareunaan ja toisen molempiin. Näin vuorotellen virkkaamalla joka toisen kerroksen *1 s. molempiin reunoihin, 1 s. takareunaan* ja joka toisen * 1 s. takareunaan, 1 s. molempiin reunoihin* toistaen koko kerroksen ajan, ja vaihtamalla väriä joka kerroksen jälkeen syntyi tuo kukonaskelmainen kuvio. Peukalonpaikka on tehty virkkaamalla peukalon kohdalla 7 ketjusilmukkaa ja hyppäämällä niin ikään 7 kiinteän silmukan yli ja jatkamalla sitten mallikuviota siitä, mikä silmukka tuohon kohtaan kuuluisi. Kärjen kavennukset on aloitettu, kun pikkusormen pää peittyi ja sitä varten tein kavennukset 4 säteessä. 
Peukalon virkkasin lopuksi ihan tavallisilla kiinteillä silmukoilla. 

Tässä vähän selvempi kuva, mutta ei ehkä ihan niin nätti. 



Nämä lapaset on muuten lämpimät! Selvisin noista taannoisista kovistakin pakkasista pelkästään näillä. Jopa pulkkamäkireissuista Päivänsäteen kanssa. 


Hupsansaa ja kuinkas tässä näin kävikään!

Suuret pahoittelut seuraajille, että on näin pitkä tauko päässyt tulemaan päivitysten väliin! Tekosyitä kuitenkin riittää. Ensin joulukiireet vei tämän bloggaajan mennessään ja sitten uuden vuoden jälkeen alkoikin työkiireet ihan uudella intensiteetillä, kun minulla alkoi useampi uusi ryhmä, ja jostain syystä uuden ryhmän käyntiin saaminen on aina työlästä ja vaatii enemmän suunnittelu- ja valmisteluhommia. Blogi on siis jäänyt pölyttymään, vaikka käsitöitä on valmistunut. 
Lupaan nyt kuitenkin ryhdistäytyä ja koitan laittaa nopealla tahdilla kirjoituksia niistä käsitöistä, joita tauon aikana valmistui ja jotka olen muistanut kuvata ennen eteenpäin lahjoittamista.