Löysin tiistaina Marimekon poistopaloista puolen metrin palan Ananas-kangasta vihreänä. Mihinkään vaatteeseenhan se ei olisi pituussuunnassa riittänyt, mutta jotenkin se pala houkutti kovasti. Jännä juttu sikälikin, etten ole koskaan ollut ananaskuosin suuri ihailija, liian tukkainen minun makuuni. Tovin palaa käsissäni pyöriteltyäni keksin, että teen siitä Päivänsäteelle mekon, ja leikkaan palat vaakasuunnassa.
Ja kun asiaa mietin, niin tuumin, että niin ananaskuosi lapsen mekossa paremmin toimiikiin. Pystyyn leikatussa ei tulisi ollenkaan yksiväristä vaaleamman vihreää mukaan, ellei sitten leikkaisi epäsymmetrisesti niin, että toinen puoli olisi vihreää.
Koska kuosi on jo niin rauhaton, päätin tehdä mekosta hyvin yksinkertaisen A-linjaisen. Ohuet olkaimet tekevät mekosta keveämmän.
Koko meni vähän pieleen, ja mekko on tosi löysä, vaikka piirsin kaavan leveydestä kokoa pienempänä, kuin mikä pituuden mukaan on Päivänsäteen koko.
Taas kerran en millään malttanut odottaa, vaan mekkoa oli pakko päästä heti tekemään. Ja niinhän siinä kävi, että niin kauan ompelin, että sain mekon valmiiksi tiistai-iltana.
Mekko kuvattiin eilen samalla reissulla Pellavapään pellavanlehtimekon kanssa.
